perjantai 23. lokakuuta 2015

Orjuus 2000-luvun Suomessa



Kuten moni tietääkin, on Suomessa olemassa sellainen asia kuin ”työkokeilu”. Lyhyesti sanottuna tämä tarkoittaa sitä että työtön menee töihin ilman palkkaa ja saa korvaukseksi vain enimmäismäärän työttömyystukia. Joku varmaan jo älyääkin että teknisesti ottaen kyseessä on orjuuden muoto. Tarkemmin sanottuna maaorjuuden.

Maaorjuuden? Mitä ihmettä? Maaorjathan olivat niitä kurjia nälkää näkeviä feodaaliherrojen alamaisia, jotka koko elämänsä kuokkivat jotain surkeaa maaplänttiä? Tuo on kuitenkin vain osittain totta. Maaorjuus tarkoittaa periaatteessa tilannetta jossa ihminen tekee ilman palkkaa työtä jollekulle joka omistaa työpaikan ja saa sen tuotot. Vastineeksi maaorja saa omistajalta perustoimeentulon. Työkokeilu on siis periaatteessa lähes sama asia. Siinäkin työntekijä tekee työtä jollekulle ilman palkkaa ja saa vastineeksi tuon minimitoimeentulon, eli työttömyysturvan.

Ja samoin kuin maaorjat, voi työkokeilussa mukana oleva ”ansaita” vapautensa, mikäli työnantaja ja valtio katsovan sen olevan hyväksi. Työkokeilussa ihmistä voidaan pitää vain tietyn aikaa ja sen jälkeen hänet on potkittava pihalle tai palkattava. Totta kai useissa tapauksissa, kun työvoimaa on tarjoilla lähes rajattomasti työttömyystilanteesta johtuen, työkokeilija potkitaan pihalle kun häntä ei voida enää pitää orjana. Ja sitten tilalle haetaan uusi orja työvoimatoimistolta. Ja työkokeilupaikasta kieltäytyminen tarkoittaa monesti koko työttömyysturvan menetystä, joten siitä ei voi oikein kieltäytyäkään jos haluaa saada katon päänsä päälle ja ruokaa.

Tämä käytäntö on sikamainen ja ihmisoikeuksia polkeva. Itse asiassa se rikkoo YK:n universaalin ihmisoikeusjulistuksen 23. artiklaa, jonka mukaan everyone, without any discrimination, has the right to equal pay for equal work. Eli jokaisella tulisi olla oikeus samaan palkkaan samasta työstä. Työkokeilijalla ei ole oikeutta palkkaan vaikka hän tekisi tismalleen samoja töitä kuin vakituinen työntekijä. Suomessa siis rikotaan ihmisoikeuksia avoimesti ja röyhkeästi. Myös omia ihmisoikeuksiani on rikottu, koska olen ollut mukana työkokeilussa.

Työkokeilun puolustajien mukaan työkokeilu on hyvä asia koska se edistää myöhempää työllistymistä. No, jos katsoo työttömyystilastoja, niin voi havaita ettei työkokeilulla ole ollut ainakaan mitään ratkaisevaa vaikutusta vaikka se on eri muodoissa ollut olemassa vuosia. Ja mitkään työkokeilun puolustajien mielipiteet eivät poista sitä faktaa että kyse on työttömien orjuutuksesta ja ihmisoikeusrikoksesta, josta vastuussa olevat tulisi saattaa kansainvälisten rikostuomioistuinten eteen.

Miksi sitten tälläinen orjuus on kuitenkin yleisesti hyväksyttyä Suomessa? Kaduilla ei marssita ja vaadita työkokeilun kumoamista. Monet ihmiset jopa hakevat aktiivisesti työkokeiluun! Orjuus vaikuttaa olevan haluttua. Syynä on se kuinka työttömiä syyllistetään ja halveksitaan. Tilanne on edennyt siihen pisteeseen että ihminen valitsee monesti orjuuden ja palkattoman työn työttömyyden sijasta. Niin suuri on työttömyyteen liittyvä häpeä. Vuosien työttömyyttä kokeneena tiedän tämän varsin hyvin. Jos ihminen on työtön, on yleisesti hyväksyttyä sylkeä hänen päälleen, syyttää häntä sossupummiudesta ja laiskuudesta. Työttömyyden stigma näkyy myös sosiaalisessa elämässä. Jos kertoo treffeillä ollessaan olevansa työtön, saa melko varmasti pakit (etenkin miehille käy näin yhteiskunnan sovinistisuudesta johtuen). Harva ihminen haluaa edes viettää aikaa työttömän kanssa, saati sitten seurustella hänen kanssaan. Eipä ole ihme jos työttömyydestä seuraa monille jatkuvaa yksinäisyyttä ja masennusta. Työtön saa monesti seuraa vain muista työttömistä. Toki tuokin on yhä harvinaisempaa, koska taloudellisista syistä työttömällä ei ole mahdollisuuksia samoihin harrastuksiin kuin työssäkäyvillä. Työtön ei voi käydä leffoissa, notkua baareissa ja kahviloissa tai liittyä urheiluseuraan. Rahat eivät yksinkertaisesti riitä. Monesti jopa bussilipun osto tuottaa vaikeuksia hintojen vuoksi. Pahimmassa tapauksessa työtön eristetään täysin muusta yhteiskunnasta ja sen elämästä. Ja ainoa portti takaisin on työllistyminen ja ihmisarvon palautuminen sen kautta.

Työttömistä on tullut toisen luokan kansalaisia ja orjaluokka, joita saa kohdella aivan miten vaan. Työttömät ovat pelkkiä työnantajien reserviläisiä ja resursseja jotka voidaan kutsua tarpeen mukaan työkokeiluun tekemään niitä hommia joita muut eivät halua tehdä. Mutta niin kauan kun työtöntä syyllistetään ja usko työttömien laiskuudesta elää, jatkuu tämä ihmisoikeuksien polkeminen rajoittamattomana. Odotan vaan että milloin Suomeen ilmaantuvat ensimmäiset työkokeilu-gulagit, jonne työttömät pakotetaan noin puoleksi vuodeksi työllistymistä edistävään toimintaan. Tai milloin työttömiltä viedään äänioikeus? Jos katsoo porvaripuolueiden suunnitelmia, niin ei tuo ole mitenkään mahdoton ajatus. Ja todennäköisesti työttömiä vihaava kansakunta saadaan uskomaan että se on tarpeellista ja oikeutettua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti