Aktiivinen vai passiivinen?

Ihmiskunnan historia on aiemminkin syklistä kuin lineaarista. Samat asiat, hiukan eri muodoissa, toistuvat uudestaan ja uudestaan. Ja ikävä kyllä tämä koskee myös sotia ja kriisejä. Ja nyt elämme kai sitten uuden kaaoksen ajan alkuvaiheita. Kaikki hajaannuksen merkit ovat ilmassa. Se huima taloudellinen ja sosiaalinen kasvu, joka koettiin Euroopassa viime vuosisadan lopulla, on ajautunut päätökseensä. Mikään kasvu ei voi jatkua loputtomiin. Ja nyt jo ollaan saavuttamassa maapallon kantokyvyn ehdottomia rajoja.

Vaikka merkit ovat ilmassa, uskottelevat monet edelleen itselleen että kaikki tulee vaan jatkumaan enemmän tai vähemmän samoin. Eli että ihminen tulee tavalliseen tapaan tekemään työtään, kuluttamaan ja elämään. Lehtien otsikot ovat täynnä pääasiassa vauraalle porvaristolle suunnattuja lifestyle-vinkkejä ja kulutusneuvoja. Ihmisiä kannustetaan tekemään päätöksiä jotka perustuvat oletukseen nykyisen ajan ikuisuudesta. Oletetaan että liberaali kapitalismi jatkaa voittokulkuaan aina pitkälle oman sukupolveni eläkepäiville saakka. Kaikki nykyiset ongelmat ovat vain pientä heilahtelua, joka kyllä loppuu kun me kaikki vaan olemme kunnon kansalaisia ja kuluttajia. Kun siirrämme vastuun "asiantuntijoille" ja markkinavoimille, olemme turvassa.

Mutta mitä sitten kun p*ska osuu tuulettimeen? Tai kun huomataan että yhteiskunta ei enää jaakaan ihmisille sosiaaliturvaa, ilmaista terveydenhoitoa ja koulutusta? Tai kun moderni infrastruktuuri ei enää toimi ja ruoka loppuu kaupoista? Tai kun kaduilla alkaa liikkua vihamielisiä tyyppejä aseiden kanssa? Tai kun alkaa täysi sota? Loputtomiin ei voi teeskennellä kaiken olevan hyvin ja normaalisti.

Totuus on että, meidän länsimainen utopiamme on kovaa vauhtia sortumassa. Eikä tässä auta enää se, että äänestää sitä liberaalia vasemmistolaista, joka lupaa kaikille kaikkea kivaa ja enemmän. Eikä auta sekään että äänestää rajua oikeistopopulistia joka lupaa tuoda "vanhat hyvät ajat" takaisin ja antaa pahiksille turpaan. 

On kyse isommista asioista. Maailmassa on päässeet vapaaksi todella pelottavat voimat. Samat voimat jotka auttoivat aikoinaan valtaan natsit ja fasistit. Samat voimat jotka ajoivat Ranskan vallankumouksen terrorin aikaan ja hukuttivat Venäjän stalinismin verilöylyyn. On parasta pitää hatustaan kiinni, koska meno alkaa mennä hurjaksi. Maailma ei tule menemään totuttuun suuntaan. Ja kuten on kuluneen vuoden aikana nähty Ranskassa, Saksassa ja Turkissa, eivät ikävät asiat tapahdu enää vain "siellä jossain". Ne rikkovat nyt myös meidän eurooppalaistenkin mielet ja elämät. 

Mikä siis neuvoksi? 

Jokaisen tulee ottaa vastuu omista tekemisistään. Kuten Gil-Scott Heron sanoi:"the revolution will put you in the driver's seat". Kun perinteinen yhteiskuntarauha alkaa särkyä ja tilalle tulevat vallankumoukselliset, muutoksen ajat, pitää jokaisen miettiä paikkaansa. Vaikka valtavirtamedia ja koulut kehottaisivatkin passiivisuuteen ja olemaan väritön, äänetön "tolkun ihminen". Kun alkaa oikea taistelu siitä kelle tulevaisuus maailmassa kuuluu, on jokaisen paikalla merkitys. Kaikilla päätöksillä on merkitystä. Kaikkien on valittava tiensä. Tällä hetkellä vaihtoehtoja vaikuttaa karkeasti sanottuna olla kaksi; passiivisuus tai aktiivisuus. 

Passiivisuus tarkoittaa sitä että jatkaa kuten aina ennenkin. Uskoo valtakulttuurin unen ja olettaa että jos vain tekee työnsä kunnolla, niin saa palasen porvarillisesta unelmasta. Passiivinen ihminen tekee niin kuin hänen odotetaan tekevän. Hän omaksuu orjamentaliteetin ja elää elämänsä uskoen ympäristönsä määritelmät oikeasta ja väärästä. Mutta kun valtakulttuuri ja vallalla olevat olosuhteet järkkyvät, on passiivinen kunnon kansalainen pulassa. Hän on silloin koditon ja avuton. Ja usein passiivisten ihmisten muodikkaan ja valtavirtaisen kuoren alta paljastuu sieluttomuus ja oman Itsen täydellinen poissaolo.

Aktiivisuus tarkoittaa vallankumouksellisuutta ja sitä että pysyy lojaalina Itselleen. Silloinkin kun ihmiset ympärillä sylkevät päälle ja pitävät hulluna. Aktiivinen ihminen kieltäytyy uskomasta asioita vain sen vuoksi että auktoriteetit niin vaativat. Aktiivinen/vallankumouksellinen ihminen muodostaa itse käsityksensä oikeasta ja väärästä ja toimii sen mukaan. Aktiivinen ihminen ei välitä laeista jos ne eivät ole hänen oman etunsa mukaisia. Aktiivinen elää tietäen sen ettei auktoriteetteihin ja yhteiskuntaan tule tukeutua liikaa. Aktiivinen ihminen ei ole kuuliainen valtioille, uskonnoille tai poliittisille puolueille. Aktiiviset ihmiset ovat niitä jotka selviävät parhaiten vallankumouksellisten muutosten läpi. 

Pysy siis kuuliaisena itsellesi sekavina aikoina. Ja tee mitä täytyy tehdä, vaikkei se olisi helpoin ratkaisu. Äläkä anna tilaa orjamentaliteetille ja hylkää ideaalejasi vain sen vuoksi koska ne ovat epämuodikkaita tai eivät edusta massan mielipiteitä. Usein aidon itsenäisiä ja aktiivisia ihmisiä inhotaan passiivisen enemmistön taholta. Passiiviset ihmiset näkevät aktiivisissa sen mitä kadehtivat eniten; voimakkaan Itsen ja tahdon, joka ei vain noudata massan halpaa moralismia. Passiivisten ihmisten pseudopsykologia haukkuu aktiivisia "narsisteiksi", "egoisteiksi" ja "itsekkäiksi". Mutta kun vaikeat ajat koittavat, on selvää kuka voittaa. 

Linkki aiheeseen liittyen:

https://medium.com/@theonlytoby/history-tells-us-what-will-happen-next-with-brexit-trump-a3fefd154714#.b39ts68dd

Uusi uljas virtuaalimaailma

Virtuaali- ja lisäketodellisuudet (augmented reality) ovat lyömässä nyt läpi ja päätymässä ”tavallistenkin” kansalaisten käsiin ja mieliin. Pokemon Go lienee ensimmäinen laajaa menestystä nauttivat lisättyyn todellisuuteen perustuva sovellus. Tosin sen menestyksestä ei ole tarvetta puhua enempää, onhan se jo suositumpaa kuin Tinder ja nettiporno. Pokemon Go’ta on helppo irvailla ja satirisoida, mutta tietenkin sitä on helppo myös puolustaa viattomana leikkinä ja viihteenä, joka ei käyttäjiensä mukaan eroa juurikaan hipasta tai kroketista. Mutta virtuaali- ja lisättyyn todellisuuteen sisältyy myös yllättäviä ja vähemmän mukavia mahdollisuuksia, joita ei ole omasta mielestäni otettu huomioon.

Tilanne on näiden uusien todellisuuden muotojen suhteen toistaiseksi melko mukava; kuka tahansa voi niitä käyttää vapaaehtoisesti ja oman mielensä mukaan tai olla käyttämättä. Mutta kuten aina uuden teknologian hypetyksen aikaan, ei kukaan halua myöntää ikäviä vaihtoehtoja ja skenaarioita. Lisätyn todellisuuden alkutaival näyttää juuri samalta kuin vaikka internetin yleistyminen; keksintöä pidetään ihmeellisenä, ihanana ja vapauttavana. Samaan aikaan varottelijoihin suhtaudutaan ilonpilaajina ja pahanilmanlintuina. Itse olen varmaan joidenkin mielestä juuri sellainen.

Mitkä sitten ovat niitä riskejä? No, mietitäänpä aluksi mitä kaikkea lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden avulla voi tehdä. On totta että niiden avulla voidaan kehittää ennenkokemattoman tasoista viihdettä ja taidetta. Etenkin täydessä virtuaalitodellisuudessa mahdollisuudet ovat uskomattomat; ihminen voi sulautua osaksi kehitettyä ympäristöä. Ja käyttäjien kokemusten perusteella on selvää että virtuaalimaailmaan uppoaminen on aivan eri tason juttu kuin ruudun tuijottaminen ja sen viesteihin reagointi. Ja sitten on toki VR-lasien kautta katsottu aikuisviihde, jossa katsojen silmät näkevät saman kuin pornonäyttelijät. Se vie ihmisen yhä syvemmälle fantasiamaailmoihin, todennäköisesti samalla vähentäen ihmisen elämän muuta sisältöä. Ihmisellä ei ole aikaa kaikkeen ja monet valitsevat aina mukavimman ja helpomman vaihtoehdon. Jossakin vaiheessa, kun teknologia on tarpeeksi kehittynyttä, saattaa syntyä ihmisjoukkoja, jotka elävät lähes koko elämänsä virtuaalitodellisuuksissa. Matrix alkaa näyttää päivä päivältä todennäköisemmältä. Tosin todellinen Matrix ei tule perustumaan koneiden vallankumoukseen. Se tulee perustumaan aiemminkin markkinatalouden tuotteisiin ja trendeihin.

 Mutta nyt joku voi kysyä että mitä pahaa tuossa on? Jos ihminen haluaa hylätä todellisen maailman, niin eikö hänellä tulisi olla siihen mahdollisuudet? Kyllä. Mutta on syytä miettiä että kuinka suurelta osin virtuaalitodellisuuden valinta on vapaaehtoista. Me elämme maailmassa jossa ihmisen mieli täyttyy varhaisimmista vuosista lähtien mainoksilla ja propagandan erinäisillä muodoilla. Kukaan ei voi välttyä siltä. 

Ja maailmassa on niin paljon vääryyksiä ja ahdistavia asioita, että monille virtuaalitodellisuuteen upottautuminen voi olla pelkkä psyykkinen defenssi, tosiasioiden kieltäminen tai addiktio. Nettiaddiktio on jo tunnettu ilmiö. Addiktio virtuaalitodellisuuksiin saattaa olla sen uudempi ja voimakkaampi muoto.Virtuaalitodellisuus voi olla joillekuille kovaa kamaa, josta ei pääse irti vaikka haluaisi.

On mielenkiintoista kuinka samaan aikaan kun virtuaalitodellisuudet yleistyvät, demokratia ja ihmisoikeudet ovat ympäri maailmaa uhattuina. Totalitaristiset liikkeet nostavat päätään lähes kaikkialla maailmassa. Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen alkanut demokratisoituminen on vaarassa päättyä. Samaan aikaan etenkin länsimaiden yläluokan keskuudessa leviää innostus virtuaalieskapismiin. Kenties yksi syy virtuaalitodellisuuksien suosiolle löytyy kyynisestä ja apaattisesta suhtautumisesta maailman tilaan; kun ei uskota että sitä voidaan muuttaa, paetaan muualle. Koskaan ennen ei samankaltainen eskapismi ole ollut mahdollista massoille.

Virtuaalitodellisuuden dystooppisiin mahdollisuuksiin kuuluu myös se, että virtuaali- ja lisätyistä todellisuuksista tulee pakollisia. Valtiot ja markkinavoimat tekevät virtuaalitodellisuutta ilman elämisestä niin haastavaa että jokaisen on pakko mennä siihen mukaan. Kieltäytyminen johtaa samaan kuin nykyään ilman nettiä eläiminen. Tämä kehitys ei ole mitenkään mahdoton tai edes kovin epätodennäköinen. Ja silloin sillä joka tuottaa virtuaalitodellisuuden sisällön, on suurin valta. Pitkälle menneessä skenaariossa päättävällä taholla on valta päättää mitä ihmiset näkevät ja kokevat. 

                                                               

Mutta, pelatkaa vaan Pokemonia ja tehkää mitä tykkäätte, mutta muistakaa se, että mullistavaan teknologiaan sisältyy aina riskejä, jotka saattavat jäädä hypetyksen varjoon. Ja virtuaalitodellisuus ei tule ratkaisemaan nykyisiä yhteiskunnallisia ongelmia. Se ei tule lopettamaan sotia, ilmastonmuutosta, tuloerojen kasvua tai pysäyttämään totalitaristista kehitystä. Se ei tule vapauttamaan ihmiskuntaa tai yksilöä. Kannattaa myös muistaa että eskapismi voi joskus kertoa myös ongelmallisesta suhtautumisesta maailmaan, eikä se ole vain viatonta hupia. Ja miettikää myös keille annatte rahenne, tietonne ja aikanne. Jokainen valinta vaikuttaa maailmaan.

Linkkejä aiheeseen liittyen:

http://www.thedailybeast.com/articles/2016/07/11/pokemon-go-is-a-hacker-s-dream.html 

http://www.vrs.org.uk/virtual-reality-applications/ 

http://www.cnet.com/news/the-dangers-of-virtual-reality/ 

http://www.mat.ucsb.edu/~g.legrady/academic/courses/01sp200a/students/enricaLovaglio/VRsite/potencials.html